Jienastit reivve bakte

Sotnabeaivve geassemánu 9. beaivvi jagi 2024 lea válljejupmi Euroáhpaparlameantta válggain Ruoŧas.

Ná jienastat

1. Jienas oktonasvuođas. Šelges jienastanlihppui čálát dan bellodaga man áiggut jienastit. Don sáhtát maiddái jienastit dihto listtu evttohasa, ja fertet čállit bellodaga ja evttohasa nama. Bija jienastanlihpu reivedoavdnjái. Gidde doavnnji ja liibme vai doavdnji ii leat rabas. Dan sáhtát dahkat almmá vihtaniid geahču haga.
2. Guovtti vihttána lagasvuođas, bija iežat jienastandoavnnji doavdnjái mas namma lea ”Olgguldas doavdnji”. Liibe oktii olgguldas doavnnji. Čále iežat heaggadieđuid ja vuolláičále čielgasit olgguldas doavnnji ovdasiidui. Buot dieđut galget devdojuvvot jus jietna galgá dohkkehuvvot.
3. Vihttánat galget čállit iežaset dieđuid ja vuolláičállit olgguldas doavnnji duogábeallái. Buot dieđut galget merkejuvvot vai jietna galgá dohkkehuvvot.
4. Váldde doavnnji mii lea merkejuvvon ”Olgguldas doavdnji reivejienasteapmái”.
   Jus dus lea jienastanlihppu: Bija jienastanlihpu ovddabeallai olgguldasdoavnnji vai du suohkana válgalávdegotti čujuhus oidno doavdnjekonvoluhta láses.
   Jus váillahat jienastanlihpu: Bija olgguldasdoavnnji nu ahte Válgaeiseválddi poastačujuhus oidno doavdnjekonvoluhta láses.
5. Dárkkis ahte leat merken buot osiid bajábealde. Jus leat čađahan buot osiid bajábealde de galggat liibmet oktii doavdnjekonvoluhta ja muitit fráŋket doavnnji! Sádde iežat reivejienastanlihpu olgoriikkas nu fargga go vejolaš muhto ii ovdal cuoŋománu 25.beaivvi 2024. Reivejienasteapmi galgá joavdat buori áiggis ovdal jienaid lohkama. Jietna ii oaččo sáddejuvvot Ruoŧas.

Sádde reivejienasteami áramusat cuoŋománu 25. beaivvi

Reivejienasteapmi mearkkaša ahte don ovdagihtii jienastat go don jienastat olgoriikkas buori áiggis ovdal válgabeaivvi.

Jienastanlihppui galgá sáddejuvvot nu buori áiggis ahte joavdá buori áiggis ovdal jienaidlohkama. Jietna ii lohkko jus dat lea sáddejuvvon Ruoŧas.

Reivejienasteapmi sáddejuvvo dan válgavistái mii lea du ássanbáikki lahkosis. Válgavisttis sirrejuvvo jienastanlihppu reivedoavnnjis. Jienastandoavdnji biddjo jienastanlihttái ovttas buot eará jienastanlihpuiguin, juste nu movt dagašit jus válgalanjas livččet jienastat.

Vihttánat

Vai galggat beassat jienastit reivve bakte de dárbbašat guokte vihttána geat lea juo deavdán 18 jagi. Vihttánat eai dárbbaš leat ruoŧa mielborgárat.

Vihttánat galget duođaštit ahte reivejienasteapmi lea čađahuvvon rievttes vuogi mielde ja čállet iežaset heaggadieđuid ja duođašteami doavdnjekonvoluhttii. Jus vihtaniin ii leat ruoŧa riegádannummar de galget čállit iežaset riegádanbeaivvi.

Lea dehálaš ahte vihttánat čállet iežaset dieđuid čielgasit vai du jietna ii hilgojuvvo.

Válgalihppu

Jienastanbáhpiriin gávnnat šelges jienastanlihpu. Dasa čálát dan bellodaga nama man jienastat ja maiddái listtu evttohasa jus doarjjut juste dan olbmo. Muitte fal čállit čielgasit vai earát ipmirdit gean don jienastat.

Eanet dieđut jus jienastat dihto olbmo, bellodaga ja evttohasaid gávdnojit ruoŧagielat čujuhusas

Jienastanriekti ja jienastanlihppu

Jus dus lea jienastanriekti de leat čálihuvvon jienastuslohkui ja oaččut jienastanlihpu. Du jienastuslihpus čállojuvvo du jienastanrievtti birra.

Dus lea jienastanriekti jus leat ruoŧa mielborgár ja leat dahje leat leamašan čálihuvvon jienastuslohkui Ruoŧas. Dus lea maiddái jienastanriekti jus don leat mielborgáriin soames EU miellahtoriikkain, lea čállojuvvon Ruoŧa álbmotlogahahkii ja dieđihuvvon Ruoŧa jienastanlogahahkii.

Ruoŧa mielborgárat geat leat čálihuvvon Ruoŧa álbmotlogahahkii čállojuvvojit njuolga jienastuslohkui. EO mielborgárat geat dáhttot čálihuvvot ruoŧa jienastuslohkui galget iežaset dieđihit leanastivrii 30 beaivvi ovdal válgabeaivvi.

Muitte ahte:

• Don galggat deavdán 18 jagi gitta válgabeaivvi rádjai.
• Olbmos guhte ii goassege leat čálihuvvon Ruoŧa álbmotlogahahkii ii leat jienastanriekti.
• Don guhte leat olgoriika ássi ruoŧŧelaš ja ásat eará EO riikkas sáhtát válljet jienastit dan riikkas gos orut. Váldde oktavuođa válgaeiseválddiin iežat ássanriikkas vai čálihuvvot dan riika válgalogahahkii. Jienasteaddjin beasat jienastit dušše ovtta riikkas vaikkohal dus lea duppal mielborgárvuohta.