Jienas iežat válgalanjas válgabeaivvis

Don sáhtát jienastit válgalanjas válgabeaivvi.

• Riikabeaiveválgii, regiovnnaválgii ja gielddaválgii válgabeaivi lea álo nuppát sotnabeaivi čakčamánus juohke njealját jagi.
• EO-válggat leat cuoŋománus, miessemánus, geassemánus dahje suoidnemánus juohke viđat jagi. Ruoŧas válgabeaivi lea álo sotnabeaivvi.
• Jienastangoarttas čužžo makkár válgalanjas galggat jienastit válgabeaivi ja válgalanja rabasáiggit.
• Don it dárbbaš váldit mielde jienastangoartta muhto don dárbbahat gustovaš id-duođaštusa dahje soapmása guhte duođašta du identitehta jus it leat dovddus jietnavuostáiváldái. Dat olmmoš ferte dalle vuosehit iežas ID-duođaštusa.

Jienastit ovdagihtii

Don sáhtát jienastit ovdagihtii váikko makkár sajis miehtá riikka.

• Don sáhtát jienastit ovdagihtii 18 beaivvi ovdal válgabeaivvi gitta válgabeaivái.
• Don it dárbbaš váldit mielde jienastangoartta muhto don dárbbahat gustovaš id-duođaštusa dahje soapmása guhte duođašta du identitehta jus it leat dovddus jietnavuostáiváldái. Dat olmmoš ferte dalle vuosehit iežas ID-duođaštusa.

Váldit veahki sáttaolbmos

Jienastit sáttaolbmuin mearkkaša ahte soamis iežá guođđá du jiena válgalanjas dahje báikái ovdagihtiijienasteapmái.

• Vuosttaš beaivi goas sáhtát válbmet sáttajiena lea 24 beaivvi ovdal válgabeaivvi. Sáttaolmmoš guođđá du jiena easká dalle go ovdagihtiijienasteapmi rahpá.

Don sáhtát jienastit sáttaolbmuin jus don:

• leat buohcci
• lea vuoras
• dus lea doaibmahehttehus
• leat giddagasas dahje kriminálafuolahuslágádusas
• orut boaittobealreiveguovddelinjjá mielde (váldde oktavuođa Postnordain).

Váldde veahki gielddas

Jus dus lea váttisvuohta beassat válgalatnjii dahje báikái ovdagihtiijienasteapmái ja it dovdda ovttage guhte sáhttá leat sáttaolmmái dutnje, du gielda sáhttá ordnet nu ahte jietnavuostáiváldi boahtá dus lusa váldit vuostá du jiena, nu gohččoduvvon johtti jietnavuostáiváldi. Váldde oktavuođa du gielddain eanet dieđuid oažžut.

Veahkki jienastemiin válgalanjas

Dus guhte lea doaibmahehttehus dahje sullasaš sáhtát jearrat veahki jietnavuostáiváldis. Jietnavuostáiválddis lea jávohisvuođageasku ja ii oačču muitalit geasage maid don leat jienastan. Don oaččut maid váldit mielde soapmása iežá šearpma duohkái veahkehit du jienastit, muhto jietnavuostáiváldi ferte álo leat mielde beroškeahttá.

Visot válgalanjat galget leat beasatlaččat olbmuide doaibmahehttehusain.

Jienastit olgoriikkas

Olgoriikkas lea vejolaš jienastit guovtti vuogi mielde. Don sáhtát jienastit ovdagihtii máŋggaid ruoŧa ambassádain dahje konsuláhtain dahje jienastit reivve bokte. Vuosttaš beaivvi don sáhtát válbmet du reivejiena olgoriikkas ja sáddet dan Ruŧŧii lea 45 beaivvi ovdal válgabeaivvi.

Jienastanvuoigatvuohta ruoŧa válggain

Jus dus galgá leat jienastanvuoigatvuohta don fertet deavdán 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi. Dat lea gustovaš visot válggain. Njuolggadusat rivdet riikabeaiveválgga, regiovnnaválgga, gielddaválgga ja EO-válgga gaskkas.

Jienastanvuoigatvuohta riikabeaiveválggas

Dus lea jienastanvuoigatvuohta riikabeaiveválggas jus don:

• leat deavdán 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi,
• lea ruoŧa álbmotlahttu ja
• leat dahje leat leamaš álbmotčálihuvvon Ruoŧas.

Jienastanvuoigatvuohta regiovnnaválggas ja gielddaválggas

Dus lea jienastanvuoigatvuohta regiovnnaválggas ja gielddaválggas jus don:

• leat deavdán 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi,
• leat ruoŧa álbmotlahttu ja leat álbmotčálihuvvon gielddas, regiovnnas dahje
• álbmotlahttu EO-riikkas dahje Islánddas dahje Norggas ja leat álbmotčálihuvvon gielddas dahje regiovnnas, dahje
• álbmotlahttu iežá riikkas, dahje stáhtaheapme, ja leat leamaš álbmotčálihuvvon Ruoŧas unnimusat golbma jagi maŋŋálaga ovdal válgabeaivvi, ja leat álbmotčálihuvvon gielddas dahje regiovnnas.

Jienastanvuoigatvuohta EO-válggas

Dus lea jienastanvuoigatvuođa EO-válggas jus don:

• leat deavdán 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi,
• leat ruoŧa ássi ja leat (dahje leat leamaš) álbmotčálihuvvon Ruoŧas, dahje
• leat ássi soames iežá EO:a miellahttoriikkain, álbmotčálihuvvon Ruoŧas ja leat dieđihan iežat ruoŧa jienastuslohkui maŋemusat 30 beaivvi ovdal válgabeaivvi.

Jienastanvuoigatvuohta mearriduvvon 30 beaivvi ovdal válgabeaivvi

Du jienastanvuoigatvuohta mearriduvvo dieđuin Vearrodoaimmahaga álbmotregistaris 30 beaivvi ovdal válgabeaivvi. Sis geas lea jienastanvuoigatvuohta váldot mielde jienastuslohkui mii lea listtu visuiguin geat ožžot jienastit vissis válggas. Don it dárbbaš dieđihit iežat jienastuslohkui oažžut jienastanvuoigatvuođa.

Visuin geain lea jienastanvuoigatvuohta ožžot jienastangoartta

Visuin geain lea jienastanvuoigatvuohta ožžot jienastangoartta. Dat sáddejuvvo du digitála reivelođái dahje boasttain du álbmotčálihuvvon čujuhussii dahje erenoamáš boasttačujuhussii jus leat dieđihan dakkára.

Don it dárbbaš váldit mielde iežat jienastangoartta go jienastat iežat válgalanjas válgabeaivvi.

Ná válgalihput ja persovdnajienasteapmi doaibma

Jienastanlihput galget gávdnot visot sajiin gos sáhtát jienastit.

Válgalihput lea ivdnekodejuvvon vuosehan dihte makkár válgii gullo:

• Vilges válgalihput - gielda.
• Alit válgalihput - regiovdna
• Fiskes válgalihput - riikabeaivi.
• Vilges válgalihput (EO-válggain) – Eurohpáparlameanta.

Čužžo maid válgalihpus makkár válgii ja makkár guvlui lea, ovdamearkka dihte vissis válgabiire.

Ruoŧa válggain jienastat álo bellodaga. Ja de sáhtát válljet jus don maid háliidat persovdnajienastit soames bellodaga evttohasaide.