Till startsidan

De tukko lyija naaluno tiijaha

Velkibosko skokka aaĥĥela tilsvaarime naaluno lyijako diinibiatta aro lengo thaan/fooros.

Lyijako diinibosko stedi/tšeere

Iek stedos/tšeer kai velkibongiire hin vojime te den lengo naaluno lyiji hin naujime sar lyijako diinibosko stedos/tšeer. Velkibosko skokka tilsvarila dotta te lyijengo prissi

liinibongiire aaĥĥena aro lyijako diinibosko stedos. Saare lyijako diinibosko stedi hyövyna aaĥĥes ajasaave te lammale – tšaljibiakostannime komujen vojina aavel arre nii.

Doola lyijengo diinibongiire koonen naa vojime te aavel, varesavo doĥĥesko khaal, aro lengo iego velkibosko stedos velkibosko diiveha, hin vojime te den lengo naaluno lyija aro varekaj vauro themmesko lyijengo diinibosko stedos.

Naaluno lyijengo diiniba byryla 18 diives sigide velkibosko diives ta douva džala anglal kajo tšatšo velkibosko diives.

Tiljimes vaure tšensti velkibongiirenge hin te alti guttides iek lyijengo diinibosko stedos aro sakka thaan/foore hin phirro panna aro tšatšo velkibosko diives.

Are varesave dukatengo huusa ta vaure faalibiako/omsorgako stedi stellila velkibosko skokka lyijengo diinibosko prissi liiniba doola lyijengo diinibongiire koonen kammena den lengo lyija doori, naaluno merkneha dukate/nasvale komuje, buttiako komuje ta nasvale komujengo frendenge.

Aro naaluno lyijengo diiniba lela lyijengo prissi liinibongiire lyiji ta biĥavena doola aro froolaaga liinesko tšefti velkibosko skokkake. Douva koon dela pesko lyija aro lyijako diinibosko stedos hin mostiba aaĥĥes pessa lesko/lako lyijako diinibosko flaaga/peleĥkos, lesko/lako ID-peleĥkos elle vauro tšenstavitiko pinsibosko dokumenttos katta dissula koon jou/joi hin.